Onnistumisia ja kompurointia reeneissä
Keskiviikon reenit ohjelmassa… Jätin hallin ulkopuolelle pallopalkan ja menin sisälle namit taskussa ilman lelua. Edellinen ryhmä oli hallissa ja meistä oli tarkoitus saada häiriöö. Joo, saivat! Toi sai lähes paskahalvauksen kun hallissa oli vieraita koiria. Siis ei arge mut kiihty kunnolla. Se muutenkin tuijotteleva bortsu karkas meitä kohti ja melkosesti säikähdin. Riitta sanoi että olin ihan cool mutta tunteet oli ihan muuta. Ton tiän että ei toisten uhoista välitä paitsi jos tullaan iholle niin pataan tulee että paukkuu. Toi kuitenki ainaki 2 x isompi…
Reenin alku yli puol tuntia ilman palloa. Tunnetilat meni vähä vuoristorataa silleen että hetken ihan superhieno ja jo seuraavassa hetkessä kitarisat auki. Milloin niin hyvä että voin antaa sen pallon? Niinku Riitta sano niin kovin pitkään vaatimus pelkällä namilla on raskasta koiralle, vaatii tommoselta paaaaljon keskittymistä. Pallolla saa purkaa itteensä kun liikutan pallo suussa. Pallopalkka – namipalkka- ilman palkkaa – näiden välillä siirtymistä pitää reenata. Silleen että pysyy into ja keskittyminen. Pallolla jaksaa mutta namilla ja ilman palkaa herpaantuu – mut reeniä reeniä. Kun siellä kisoissa ei voi palkata ja palkattakin pitäs tehdä töitä.
Mutta oli myös todella upeita onnistumisia tänään. Seuruuta useita askelia ilman palkaa hiljaa. Irrotuksia, että jätti pallon, sain sen ottaa. odotti kunnes sai palkan, Jne
Ja se mun supermoka: namipalkkauksessa olin ottamassa namia taskusta kun tarras hihaan kiinni. Mun käsi jumissa taskussa ja toi repi hihaa. Olin rauhallinen (pojot mulle) ja mietin mitä teen. Jari neuvoi huomiotta mutta kun toi repii kättä joka jumissa taskussa niin vaikee jätttää huomiotta kun saa vastusta. No, pyysin kaksi kertaa irti, jatkoi repimistä, jolloin otin (rauhassa) korvasta kiinni ja väänsin että huusi. Virhe! Sai sen taistelun mitä halus. Se toimiva yhteistyö meni taas useita harppauksia taaksepäin tuosta – koutsin sanoin. Ja on tosi! Vaihtoehto olisi ollut leuan alta rauhaa ja siitä irrotus.- Ehkä ens kerralla sitten osaan toimia paremmin
Kokonaisuutena lopuks juteltiin että todella hyviä pätkiä oli. Mikä parasta nyt tiedän mitä tavoitella. Mutta pitää olla itselle armollinen – jos on 3v tehny asiat päin peetä niin ei voi odottaa että puolessa vuodessa(kaan) kaikki muuttuu naps. Mutta pikkuhiljaa, vähitellen…. me vielä näytetään!!!!”
