Jari Kantoluodon tottista Alavudella 15-17.7
Mulle samalla loma: 3 päivää pois kaupalta, sukulaisvierailua, mökkeilyä ja tottista 🙂
Jari ON hyvä! Oon tänä vuonna käyny koulutuksissa tammikuussa Lahdessa 2 päivää, helmikuussa Ylöjärvellä, maaliskuussa Porissa, vappuna Treella. Lisäksi Päivin koulutuksissa Porissa, Treella ja Janakkalassa – Päivin ja Jarin reenit tukee toisiaan, samaa asiaa vähä eri sanoi ja eri kantilta. Mut mitään ristiriitaa en ole havainnu. Molemmille ykkönen yhteistyö, harmonia – Päivi vie tämän ehkä syvemmälle kun Jari, Jari ottaa mukaan tekniikkaa kun ”kupla” kunnossa ja hakee ”voimaa” tekemiseen. Molemmat hyvä.
Jarin tammikuun koulutuksesta koin saavani tosi paljon, muut reenit ollu (sillon ajatellen) edellisten toistoa. Päiviltä kevään aikana enempi saanu syvyyttä yhteyteen. Nyt tämä vlk Alavudella taas antoi paljon! Ehkä minä (ja Poku) vaan tarvittiin paljon sitä saman toistoa, aikaa ja lisää syvyyttä yhteyteen – että pystytään etenemään. Enneku voidaan edetä vaikka ne keväällä tuntuki minusta (vähä hätäneku oon) ”junnaukselta”. Pitäs muistaa että kehittyminen on etenemistä, taantumaa, takapakkia – sekasin näitä kaikkee vaihdellen.
Haastetta! Jarin mukaan ollaan jo niin pitkällä yhteistyössä (ollaan sielä kuplassa) että Poku tarvii haastetta ettei se kyllästy ja se saa sen pysymään aktiivisenä. Tosin AINA ensin kuplaan ja sit sinne reeniä. Ja oppia kestämään virheitä. Jep, Päivi sano edellisessä reenissä Janakkalassa samaa (käsitin) mut eri sanoi: että aletaan olla valmiit meneen reenaan reenikentällä muiden mukaan (=haastetta lisää). Nyt muistan varmaan 3v sitten ÄSKKn tokoreenissä kun vieraileva kouluttaja Kati Selkämaa koulutti, oltiin ihan alkeita. Katin kommentti oli (näki meidät ekaa kertaa) että Pokun kanssa pitää olla äärettömän mustavalkoinen (tosi!!) ja antaa sille sopivasti haasteita (tosi!!!)
Haastetta saatiin kun istu-maahan (tutut jutut) sujui hienosti ja Jari pyysi lisään seiso (mikä ihan alkutekijöissä meillä). Kun oltiin valmiiksi ”kuplassa” niin (ensimmäisen räyhräyh) jälkeen loistavasti keskittyi ja hei! muutaman toiston jälkeen alkoi itse tarjoamaan seisomista paikalla!!!
Opetalla kestään virheitä! Tavoite että jos tekee väärin (seuraamisessa liian edessä tms) kuitataan ”oho” ja yritetään uudestaan, jolloin Poku yrittää entistä enemmän tai jos oli eka kerta liian vaikea niin autan. Tähän mennessä virheen ilmoituksesta on seurannu kilahdus. Mun täytyy a) määrittää kriteeri ja pitää siitä mustavalkoisesti kiinni b) tehdä haasteellisia tehtäviä muttei liian vaikeita c) osata lukea koiraa miksi ei onnistu d) jos liian vaikea tehtävä (tänään?) niin auttaa onnistumaan e)…. Että opettelemista piisaa! Mulle!
Irrotus ja epätoivottu käytös! Kentälle tultiin kontaktia hakien ja namituksella. Kun ekaa kertaa siirryttiin ekana päivänä palloon niin Poks ampu siihen kiinni. Mitä teen? En hermostu, seison paikoillani pallo Pokun suussa ja mun käsi pallossa Pokun suussa. Jari kysyy sattuuko mun käteen, ei satu. Siitä rauhallisesti laitan toisenki käden pallolle valmiina laittaan sormet suuhun irrotukseen ja pyydän (huom! pyydän en komenna) irti. Päästää irti, kehun rauhallisesti, otan pallon itselle rauhallisesti ilman konfliktia. Tästä tuli Jariltaki superkehut! Mulle 🙂 Toista kertaa ei kolmen päivän aikana kädestä palloa koittanu edes ryöstää.
Pallon ryöstö taskusta – pantarauhaa! Meni hermo (en muista mistä) ja tarras liivin takataskuun kiinni kun siä oli pallo, pantarauha ja n 15 sek ja päästi irti. Samassa reenissä toinen samanlainen tilanne, pantarauhaa n 5 sek ja päästi irti. Kun on näitä saikkuja ollut niin palloreenejä ei ole ollu aikoihin kun ollaan vaan oltu pellolla. Jari ihaili kuin hienosti toimi ja kysyki onko toi Päiviltä opittua 🙂
Luopuminen! Pallon kans Poku on aktiivinen ja tuo palloa minulle. Tiputtaa pallon maahan ja haluaa että pelataan. Tietty ekaks temuaa pallon kans mut sen suon sille ja annan temuta kunnes itse tulee mun luo. En ota palloa heti kun tuo vaan odotan että luopuu (=peruuttaa lelusta ja tulee katsekontakti). Sanon ”odota”, pidän tauon, ja otan pallon. Jos/kun teen kaikki vaiheet tarpeeksi rauhallisesti ja riittävän pitkillä tauoilla niin toimii 🙂 Jos sattuu pääsee hyökkään palloon niin jätän huomiotta ja kohta uusiksi. Epätoivottu käytös jättää huomiotta ja palkka toivotusta käytöksestä toimii tässäki 🙂
Kolme päivää reeniä ilman ainuttakaan konfliktia 🙂 Tai ehkä pientä toi pallosta irrotus ja taskusta ryöstöt… Jari kun tietää että reenaan Päivin kans niin kysyi että onko heidän koulutuksen välillä ristiriitaa. Ei ole! Ainakin minulle ja Pokulle on molempien reenit ollu hyviä, samoja asioita, useita kanteilta, erilaisilla sanoilla, eri näkökulmia samaan asiaan, erilaisia asioita painottaen.
