Mielentilaa ja tarjoomista
Nuppiksen rallattelut oli tänään vasta klo 10, joten oltiin ajoissa liikkellä ja kerkesin saksalaisenki kan puuhasteleen niiiin vaikeella Koutsin pihalla. Helppoo kun ei ollut (hmmm sekalaista seurakuntaa tokolaisia) vain Kristan hyvin käyttäytyvät bernit pihassa. Laitoin patukan taskuun, otin aivot päässä olevan sakumaanikon autosta – eikä toi edes härppiny taskua eikä edes koittanu taskulle!!! Kierreltiin pihassa narussa, naru löysällä, pysäys kun naru kiristy, naminheittelyä… ei edes kertaakaan koittanu patukkaa taskusta ryövätä!!! Pyysin istuun, menin sivulle, otin patukan taskusta, pyysin seuraa, piti kontaktin, pari askelta (hiljaista!) seuraamista josta palkka 🙂 Huikeeta 🙂
Illalla mettälenkillä oli kongilelumukana, pyysin irti, jätti lelun, odotin että tarjoo jotain. Istu. Jep + nami. Tätä toistin, siis palkka ihan siitä mitä tarjos ja siitä palkka. Huikeeta se, jätti lelun, tarjos istumista (useita kertoja peräkkäin namipalkalla) eikä hyökänny heti lelun/kepin/kävyn kimppuun riehuun.
Mä niiiiiiin odotan sunnuntain reeniä Päivin kans 🙂 Tuo tekee kun saa palkaksi riehua, oppii nopeeta houkutuksella. Haluisin opettaa tarjoomalla että miettis, käyttäs päätään, keskitys. Nämä tarjoomaopettelut on (tätä päivää lukuunottamatta) ollu haukkua, omaa palkkausta risuilla, kävyillä tms.
