Päkinpisnes
Haava parani hyvin, saikkua oli sen 10 päivää mitä lääkekuuri kesti. Toi oli kyllä jo seuraavana päivänä sitä mieltä että mikä ihmeen saikku? Ruokahalu kasvanu mikä voi olla hyvä jos ruokakin alkaa oleen palkka. Ennen aamulla ei yleensä edes syöny, vaikka lihaa tarjos. Illalla tuli syömään kun pyysi. Koskaan ei kerjänny ruokaa. Nyt on usein keittiössä tuijottelemassa tasoa missä on ruokakupit. Ja kummasti ilmestynyt musta kuono pöytätasolle jossa mun ruokatarpeita…
Jälkee tehty muutamat, kotona oli ihan suht ok (nenä sais olla syvempi ja esineillä piti käskee maahan mutta ilmaisi kuitenki) mut tiistaina Niinalla reeneissä ihan kamala: haahuili sinnetänne, jäi seisoskeleen, äänteli esineillä, kulmissa jolkotteli, nenä nousi…puuttu enää että olis kuseksinu ja paskonu. Mulle täys masis ja kolmeen päivään en saanu itteeni pellolle, ärsytti eikä pätkääkään huvittanu koko laji. Ja niinku meillä on ollu jälki kulmineen ja harhoineen hyvä, esineet vaille viimeistelyä, syyskuussa menossa kokeeseen. Ja toi on ihan kuutamolla!!! Miettyny mikä on? Kipee vielä? Tauon jälkeen hukassa? Liikaa intoo? Tottistelut missä pallopalkka saanu kiehuun? Liika/enempi kiinnostus ruokaan?
Reenitki aloitettu. Reenit siis tarkoittaa myös luopumista, vaan oleskelua, keskittymistä, autosta poistuloa, ovista kulkemista…. ei siis välttis mitään tokoo tai tottista. Lenkillä siinä sivussa reenit jättäny kokonaan pois. Kun reenataan niin sitten otan autosta remmiin, autosta tullaan nätisti, sit haetaan yhteys – ja kun nämä kunnossa niin sit reenataan – lyhyt intensiivinen pätkä. Joskus sivulletuloa, joskus seuraamista, joskus jääviä, joskus lelun ottoa autosta, joskus lelun laittoa taskuun, joskus pelkällä laumalla tai namilla, joskus seisomista tjtn. Koittanu olla selkee ja toimia aina samalla tavalla aloituksessa että tietäs mitä nyt tehdään (Lenkille kun mennään niin joko pääsee vapaana autosta tai kroati otetaan mukaan -> sillon ei reenata vaan mennään lenkille) Vielä tulee liiviin kiinni mutta koko aika roikkuu vähempi aikaa ja irrottaa nopeempaa. Jos pääsee varastamaan lelun taskusta niin sen saan jo aikas nopeeta irti ja takas taskuun ilman ryöstöyritystä.
Oman äänen käyttö pitää vielä saada selkäytimeen. Rauhallinen ja selkeä Hyvä riittää. Kaikki hihkumiset, monisanaiset höpötykset ja taputukset ja hillumiset saa vaan ääntä aikaan. Myös kun reeni lopetetaan, mun ei tartte hillua – koira kyllä tietää ilman mun hillumistakin että olen tyytyväine. Tämä sekä jäljellä että kaikissa muissaki reeneissä. Jesaria suuhun…
